Tämmösiä tänään mielessä:

Kirjoittelin päivällä eksegetiikan muistiinpanojen pohjalta yhtä opetus-sessiota, johon olennaisena osana liittyi juutalaisen kulttuurin ihmisryhmittymät ja tarkemmin sanottuna Jeesuksen aikana eläneet. Tämän verran sain aikaan:

 

Saddukeukset:

  • Juutalaiset yhteiskunnan johtohahmoja
  • Koostuivat temppelipapistosta ja muista aatelisista
  • Perinteinen juutalainen tulkinta Jumalan suosiosta
  • Uskoivat siis palkintoon/rangaistukseen tässä elämässä
  • Mielistelivät miehittäjiä (roomalaisia), ehkä oman valtansa turvaamiseksi. Se ei miellyttänyt kaikkia juutalaisia

Fariseukset:

  • Eivät olleet pappeja, vaan maallikkoja
  • Opettivat, että Toora – Laki, piti ottaa kirjaimellisesti
  • Tämän lisäksi suullisella perimätiedolla oli auktoriteettiä
  • Olivat lähempänä kansaa kuin saddukeukset, koska olivat maallikkoja.
  • Vastasivat opetuksesta synagogissa.
  • Fariseukset vastasivat VT:n kanonisoimisesta ja kokoamisesta. (Vanha testamentti lyötiin nykyiseen muotoonsa n. 100 jKr.)

Essealaiset:

  • Ryhmä, joka on lähtöisin fariseuksista
  • Tulkitsivat lakia jyrkemmin kuin fariseukset
  • Pitivät temppelipapistoa väärin valittuna (mikä siis oli juutalaisen kultin keskus)
  • Tästä syystä perustivat oman – eristäytyneen yhteisönsä.

Selootit:

  • Kapinoitsijoita
  • Vihasivat miehittäjiä
  • Ottivat turpaan roomalaisilta vähän väliä
  • MAA KUULUI HEIDÄN MIELESTÄÄN JUMALALLE EIKÄ KEISARILLE
  • Vastustivat mm. veron maksamista keisarille

 

Tarkoitukseni oli pyrkiä selittämään nuorille hieman taustoja Raamatun kohtaan Matt. 22:15-22.

 

Kuitenkin. Minulle jäi hieman vieraaksi se, että, jos fariseukset pitivät tärkeänä Lain lisäksi isien perinnäissäännöksiä eli vrt. Katolinen traditio, vaikkei se liitykään vielä juutalaiseen kulttuuriin, mutta mielestäni selittää asian, niin onko näistä jotain esimerkkiä? Mitä perinnäissäädöksiä?

Toinen kysymys. Miten essealaiset pystyivät niuhottamaan fariseuksia enemmän siitä, että lakia pitää noudattaa kirjaimellisesti?