Selailen blogiani näin kesäaikaan hieman harvemmin. Tänään kuitenkin osui silmään yksi kommentti, josta ensin ajattelin kirjoittaa vain kommentin, mutta lopulta päädyin kirjoittamaan ihan uuden kirjoituksen.

Alkuperäinen aihe oli täällä, jonka viimeiseen kommenttiin päätin ottaa kantaa. Tämä kommentti meni näin:

Tommi Messi www

Vastineeni on alla. Myönnettäköön, että kirjoittaessani olin hieman normaalia tunteikkaampi, joten se saattaa näkyä tekstistä. Pyydän anteeksi etukäteen.

Pari kysymystä. Kuka on Pieperi?¨
Miksi kirjoitit kirkoissa isolla?

Kysyit, että mitä kirkossa uskomattomana tekee. Tällä perusteellahan voitaisiin kysyä, mitä Suomessa tekee henkilö, joka ei ole suomalainen?
Kysymys uskosta ei minun mielestäni saa olla nationalistinen, että mitä täällä teet, jos et usko. Usko kun ei ole ihmisen ja ihmisen välinen asia, vaan ihmisen ja Jumalan välinen asia.

Jos joku eroaa kirkosta, minä en voi sille mitään. Jos joku eroaa Jeesuksesta Kristuksesta, minä voi sillekään mitään, mutta jos kirkkoon astumisen vaatimus on usko Jumalaan tai Hänen Poikaansa, ollaan minusta pahasti metsässä. Jumala kutsuu meitä. Se ei ole minulle ollut sekunnin valinta, vaan vuosien prosessi ja vieläkin saan olla Hänen armossaan sillä matkalla, jos niin koen. Lapsena isän kanssa kierrettiin kirkkoja (hän keräsi kirkoista valokuvia ja kerää vieläkin), olin seurakunnan lapsikerhossa sitten riparilla ja isoskoulutuksessa. 6. riparin jälkeen kysyin itseltäni: Minkä ihmeen takia minä näitä leirejä ilmaiseksi kierrän? Sen jälkeen ole tarvinnut sitä kysyä, vaikka nykyään seurakunta maksaakin jo minulle ihan kuukausiansiota.

Jumala kutsuu myös niitä ihmisiä, jotka eivät usko. Siksi "uskomatonkin" on tervetullut kirkkoon, eikä papereita kysytä ovella.

Ongelma kieltämättä tällaisessa yhteisössä on se, että se johtaa joidenkin kohdalla korinttilaiseen kristillisyyteen, jossa toivotaan, että niin sanotuille vähemmän uskoville näytettäisiin ovea. Joissakin toisissa yhteisössä tämä korinttilaisuus voi olla vielä suurempaa.