Tekstin sijoittelu ei ole tässä ihan parasta luokkaa.

Matt. 5: 20-30

Jeesus sanoi:
    "Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.
    Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten. Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta.' Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin."

Rippileirillä, Pyhä Henki –oppitunnilla, tein pienen kenttäkokeen ja luetutin äsköisen raamatunkohdan ja kehotin jokaisen pienryhmän kirjoittamaan ylös ajatuksia, mitä kullekin nousi.

Eräässä paperissa luki ”radikaalia tekstiä”. Olen samaa mieltä. Rankkaa settiä kuulijakunnalle.

Toisessa lapussa luki kissan kokoisin kirjaimin: ”HÄMMENTÄÄ SILLÄ PELASTUMISEEN VAIKUTTAA HENK. KOHT. USKO EIKÄ KÄSKYJEN NOUDATUS. TAI NIIN ON SANOTTU…”

Aivan. Niin teille on opetettu. Teille myös opetettiin, että käskyt paljastavat sen, että meissä on jotain vikaa.

Lauantaina, ensimmäisen ”hyvin”nukutun leiriyön jälkeen, pidin leiriläisten kanssa oppikokonaisuuden käskyistä. Puolentoista tunnin aikana opittiin muun muassa viides käsky: ”Älä tapa”. Ensimmäisellä kierroksella leiriläisille, niin kuin ilmeisesti evankeliumitekstissä olleille Jeesuksen kuulioille, tuli uutena tietona se, että käsky ”älä tapa” ei koske pelkästään fyysistä väkivaltaa, vaan myös henkistä. Esimerkiksi koulu- tai työpaikkakiusaaminen on vastoin viidettä käskyä. ”Senkin hölmö” riittävän monta kertaa sanottuna on omiaan viemään toiselta elämänilon – täten - se on myös tappamista ja tekona ansaitsee tuomion.

Päivän evankeliumitekstin Jeesuksen sanat kuullessaan sitä joutuu toteamaan, että mahtaa olla kovin vähän ihmisiä, jotka Jumalan tahdon pystyvät toteuttamaan. Minulle ei ainakaan ole vielä tullut sellaista henkilöä vastaan ilman tätä valkoista albaa tai alban kanssa. Pieni vauvakin on kristillisen käsityksen mukaan perisynnin alainen. Tämä on nähtävissä siinä, että ei pientä lasta tarvitse opettaa tekemään pahojaan. Ei myöskään varhaisteiniä tarvitse opettamalla opettaa kiroilemaan. Kummatkin näistä taidoista lapsi oppii kyllä ihan itsestään.

Vasta, kun ymmärtää sen, että itsessä on jotain vikaa – jotain syntiä - alkaa ymmärtää Jeesuksen ristinkuoleman merkityksen. Kun huomaa sen minkä Paavalikin Roomalaiskirjeessä, että ”En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo”, pystyy Hengen avulla parempaan.

Tätä ymmärrystä ei saavuteta sillä, että oleskellaan tuossa Karkkilan kirkon hautausmaalla klo 21-07 välillä. Niin ei nimittäin saisi tehdä.

Tai, puhumalla kirjastossa kovaäänisesti kännykkään. Niin ei nimittäin saisi tehdä. Ihan sama!

Mutta entä, kun teinityttö jollain festarilla nautittuaan noin 5 siideriä saakin kutsun tuntemattomaan telttaan…

Tai, entä kun perheenisä, joka vaimonsa vastustuksista huolimatta käy pelaamassa uhkapelejä ja voittaa kasinolla 3000 euron potin. Hän ei voi mennä kotiin tämän rahasumman kanssa, koska silloin vaimo saisi tietää, että hän on käynyt pelaamassa, joten hän palaa takaisin kasinolle pelaamaan nämä rahat pois…

Kun näissä esimerkkitapauksissa aletaan olla jo siinä pisteessä, että pystyykö antamaan anteeksi itselleen, sitä voi hyvinkin ymmärtää sen anteeksiannon suuruuden.

Sen, että pienoisevankeliumi: ”Jumala on rakastanut maailmaan niin paljon, että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän” ei olekaan pelkästään ulkoläksy, vaan todellinen lupaus armosta.

On siis totta, että pelastumiseen ei auta käskyjen noudattaminen, hyvät teot tai yleisenä elämän asenteena optimismi – vaan Herra, jota naulat kerran pisti.